 |
| The Forest -pelin Otava. Mikä on pielessä? Parikin asiaa, jotka selviävät varsinaisesta tekstistä. |
Vanhoissa elokuvissa on usein pariskunta suutelemassa parvekkeella taustallaan romanttinen tähtitaivas. Lähes aina tuo taivas on maalattu tai muuten keinotekoisesti toteutettu. Tähän on hyvä syy: elokuvakameran valotusaika ei ollut riittävän pitkä taltioimaan oikeaa tähtitaivasta. Tehosteen käytön paljastaa usein myös se, että tähtien sijainti taivaalla ei vastaa mitään tunnettuja tähtikuvioita.
Pidemmistä valotuksista tehdyissä timelapse-videoissa on mahdollista näyttää tähtitaivas kaikessa hienoudessaan, muistan kuinka suuren vaikutuksen Madonnan musiikkivideo Frozen teki aikoinaan (eli 1998!), siinähän näkyi Orionin tähtikuvio sumuineen päivineen. Toki videon goottiestetiikalla oli oma osuutensa.
Useimpien tietokonepelien tähtitaivas on yhtä lailla kuvitteellinen kuin vanhoissa elokuvissa. Eikä siinä ole sinällään mitään vialla, monet pelit sijoittuvat jonnekin muualle kuin maapallolle. Kukapa voi sanoa miten tähdet sijoittuvat kauan sitten kaukaisessa galaksissa?
Yksi poikkeus taivaallisiin mustetahratesteihin tulee mieleen: Endnight Gamesin survival-peli The Forest. Sen yömaisemassa on selvästi käytetty jotain netistä vapaasti saatavilla olevaa kirkkaiden tähtien luetteloa, tutut tähtikuviot on helppo löytää taivaalta. Mutta valitettavasti vastaavaa huolellisuutta ei ole harrastettu kautta pelin: Kuu käyttäytyy aivan hassusti. Yllä oleva kuva on rajattu pelistä otetusta ruutukaappauksesta, Otava on kuvasta helppo tunnistaa. Kuu näkyy sen pohjoispuolella, sen "taivaallinen leveysaste" on kuvasta arvioituna noin +65 astetta. Ja tämä on mahdotonta maapallolta havaittuna: Kuun etäisyys taivaanpallon ekvaattorista voi olla korkeintaan 28,5 astetta. Kuu on kuvassa myös liian suuri, Otavan tähtien perusteella arvioituna sen kulmaläpimitta on noin kolme astetta todellisen arvon ollessa noin puoli astetta. Tämä valinta on tosin tehty estetiikan perusteella, reilusti pienempi Kuu olisi ollut vaisumpi näky. The Forestista löytyy kolmaskin taivaaseen liittyvä kummallisuus, sateenkaaren symmetriakeskipiste näyttää olevan noin 90 asteen päässä Auringosta, vaikka sen pitäisi olla tietenkin vastakkaisessa suunnassa kuin Aurinko. Vaikka peli on mainio, niin nämä helposti korjattavat virheet ovat kuin vastakarvaan silittäisi.
Eikä taivaan tapahtumiin perehtyneen piina pääty tähän. Tuotantoyhtiöillä on varastoissaan kuvattuina suuri määrä näyttäviä auringonnousuja ja -laskuja. Paitsi ettei kirjasto ole ilmeisesti riittävän laaja, sillä toisinaan televisiosarjassa tai elokuvassa käytetään auringonnousua laskuna (tai päinvastoin) näyttämällä otos takaperin. Tämän huomaa siitä, että Auringon liike taivaalla tapahtuu väärään suuntaan tapahtumapaikka huomioiden. Erityisen kunniamaininnan tästä saa Angel-sarja, jonka auringonnousut ja -laskut ovat varsin kaoottinen kokoelma ottaen huomioon tapahtumapaikkana olevan koko sarjan ajan Los Angeles. Tämänkin virheen voisi periaatteessa korjata näyttämällä otoksen peilikuvana, mutta sitä ei ole yleensä viitsitty tehdä silloinkaan, kun kuvassa ei ole esim. mainostaulua häiritsemässä.
Lopuksi: minkä verran edellä mainitut mokat häiritsevät? Riippuu varmaan henkilöstä, minulle niiden bongaaminen on lähinnä hauskaa, ne ovat eräänlaisia kosmisia klaffivirheitä. Tyttäreni, joka on joutunut kuuntelemaan jo vuosia selityksiäni, voi olla asiasta aivan toista mieltä.
